Voisihan se maaperä paskempaakin olla...

Jo ilman maaperätutkimusta oli selvää, että rakentaminen savimaalle vaatii paalutusta. Isona kysymysmerkkinä oli vain kuinka huonoa maaperä loppujen lopuksi on. 

Yhteistyökumppaneilta kyselyn ja tiukan nettisurffailun jälkeen löydettiin muutama todennäköinen firma jotka voisivat tulla katsastamaan maaperää. Aikataulujen ja hintojen sopivuuden osalta valinta osui Tuusulan maaperätutkimukseen.

Maaperätutkimuksen lopputuleman voisi kauniisti tiivistää lauseeseen "Voisihan se paskempaakin olla". Eli savimaa oli tutkimuksen mukaan sen verran kiinteää, että tolpat voivat jopa pysyä suhteellisen tukevasti maassa. 

Ongelmakohtia tällä alustalla kuitenkin on lähinnä sateet, maaperän mahdollinen häiriintyminen ja paalujen pituuden tarve. Neste imeytyy savimaahan hyvin hitaasti ja kokonaisuudessaan heikosti aiheuttaen lammikoitumista pihalla ilman salaojitusta. Maaperä saattaa häiriintyä jos siinä kuljetaan paljon ja muuttua jopa suonkaltaiseksi upottavaksi mössöksi, ilman salaojitusta ja hyviä kulkureittejä. Paaluille arvivoidaan tarvittavaksi mitaksi noin 20 metriä... Kaikki edeltävät kielivät jo siitä, että kellarista on ihan turha unelmoida.